Punaista ja keltaista

Päiväkirjani blogista sain tällaisen kauniin tunnustuksen. Kiitos Suvi! Ojennan sen myös sinulle!

 Ojennan tunnustuksen myös jokaiselle, joka täällä Punaista ja keltaista -blogissa pistäytyy. Olkaa hyvät ja ottakaa se mukaanne!

Omasta saamattomuudesta saa tehdä monen päivän urakan.  Näin minulle kävi kun viime syksynä jätin pihan haravoimatta. Nyt ovat aurinko ja lämpimät ilmat sulattaneet lumet ja kuivattaneet pihaa,  kaikki nuo kuolleet lehdet paljastuivat. Niitä katselin aikani. Reippaana tyttönä tartuin haravaan ja sitä sitten olen heilutellut melkein kokonaisen viikon.  Onneksi kauniit ilmat jatkuivat ja myötäinen tuulikin auttoi lehtien haravoimisessa. Nyt on kuivat paikat pihasta haravoitu. Ei se vielä puhdas ole, mutta jatkan taas.

Aurinkoisten ilmojen jälkeen  yleensä alkavat monen päivän kevätsateet ja nurmikko yltyy kasvamaan. Sitä sitten joutuukin  haravoimaan oikein olantakaa, raskasta hommaa ja kokemusta on! Voimia se kysyy haravointi teki sen syksyllä tai keväällä.   Senpä takia suonette vähän laupeutta, kun en ole ennättänyt näitä blogejani kommentoimaan. Nyt olen taas linjoilla!

Ps. En viitsinyt ottaa roskapusseista kuvaa, vaan panin nuo kauniit linnut piristämään tätä postausta

Päiväkirjani blogista sain tällaisen hauskan haasteen. Kiitos Suvi!

Nyt (ja aiemminkin) on ollut paljon liikkeellä fakta-haasteita, esim. kerro 20 faktaa jne. Tämä haaste ei käsittelekään faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen.

Tässä tuntomerkkejä minusta!

1. Kahvi on se varma merkki, jos aamulla ei kahvi maistu, niin silloin olen sairas, kahvi käynnistää päivän!

2. Aamutoimet, appajee jos ne tekee kiireen ja tai muun häiriön saattelemana, niin ei hyvä;)

3. Aikaa itselle, siihen saattaa sisältyä joko aikaa ajatella, aikaa suunnitella vaikka ei mitään tärkeää, aikaa bloggailla, jne!

4. Keittiön pöydän tulee olla tyhjä, kantelen toisten jättämiä tavaroita pois pöydältä heti kun heidän silmä välttää!

5. Kuuntelen sujuvasti, kun mielipidettä kysytään niin vastaus on monesti ‘mitä sinä sanoit’!!!!!

Nyt haastan Marjukan, Harakan, Tarin, Yiran ja Kaisan muistelemaan omia tuntomerkkejään!

Huom. voitte vastata joko kommentiin tai omassa blogissanne

Tiedätkö mitä tapahtuu, kun nainen katsoo peiliin…

3 v.: Katsoo itseään ja näkee kuningattaren!!

8 v.: Katsoo itseään ja näkee Tuhkimon / Ruususen!

15 v.: Katsoo itseään ja näkee Tuhkimon / Ruususen / cheerleaderin, mutta jos kärsii PMS:stä: näkee läskin/finnejä/ruman. (Kääk! EN VOI MENNÄ KOULUUN tämän näköisenä!!!)

20 v.: Katsoo itseään ja näkee liian lihavan / liian laihan / liian lyhyen / liian pitkän / liikaa kiharoita / liian suorat hiukset ? mutta päättää mennä kuitenkin.

30 v.: Katsoo itseään ja näkee liian lihavan / liian laihan / liian lyhyen / liian pitkän / liikaa kiharoita / liian suorat hiukset - mutta päättää, ettei ole aikaa tehdä asialle mitään, joten hän menee kuitenkin.

40 v.: Katsoo itseään ja näkee liian lihavan / liian laihan / liian lyhyen / liian pitkän / liikaa kiharoita / liian suorat hiukset - mutta sanoo “ainakin olen puhdas” ja menee.

50 v.: Katsoo itseään ja näkee “minä se olen” ja menee minne ikinä haluaakin mennä.

60 v.: Katsoo ja muistuttaa itseään niistä ihmisistä, jotka eivät voi katsoa itseään peilistä. Menee ja valloittaa maailman.

70 v.: Katsoo itseään ja näkee viisauden ja naurun, menee ja pitää hauskaa.

80 v.: Ei vaivaudu edes katsomaan. Laittaa vain päähänsä purppuranpunaisen hatun ja nauttii elämästä.

Jaa tämä tarina kaikille naisille,  joiden ystävyydestä olet kiitollinen.

Ehkä meidän kaikkien pitäisi laittaa purppuranpunainen hattu päähämme jo aikaisemmin!

Tällainen viisaus on lainattu Posetiivarien sivulta,  ja sen saa ottaa mukaansa jos haluaa :)

Päivällä tuli käytyä asioilla kaupungissa ja tottahan yksi mukava pistäytymispaikka on kirppari. Tällainen hauskan näköinen kukkavaasi sattui osumaan kohdalle. Hintaa kummajaisella oli 4,20 euroa. Ostin sen pois kuleksimasta, ja erikoinen se onkin